Mitä muistisairaudella tarkoitetaan?

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn osa-alueita. Muistisairaudet luokitellaan tänä päivänä Suomessa kansantaudeiksi siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Väestön kasvava elinikä lisää voimakkaasti muistisairauksia sairastavien ihmisten määrää.

Mikä on Alzheimerin tauti?

Alzheimer on yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus. Tauti vaurioittaa hermosoluja ja aivokudosta, mikä aiheuttaa haasteita toimintakyvylle ja ihmissuhteille. Sairastuneen henkilön lähimuisti heikkenee ja uusien asioiden oppiminen vaikeutuu. Sairastumisen riski kasvaa vanhemmiten, mutta tautia voi esiintyä myös alle 50-vuotiailla. Taudin perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta riskitekijöitä ovat esimerkiksi korkea verenpaine ja kolesteroli, diabetes, masennus sekä runsas alkoholin ja päihteiden käyttö.

Milloin Alzheimeria tulee epäillä?

Alzheimer etenee tyypillisesti vaiheittain ja vähitellen. Oireet ovat yksilöllisiä ja saattavat olla lieviä vuosienkin ajan. Usein muistisairaat henkilöt eivät itse pidä oireitaan vakavina tai toistuvina, mutta läheiset saattavat huomata muutokset nopeammin. Taudin ensimmäinen merkki on usein lähimuistin heikkeneminen, mikä saattaa ilmetä esimerkiksi samojen asioiden toistamisena, vaikeutena suoriutua tutuista askareista sekä hämmentyneisyytenä ajan ja paikan suhteen. Myös psyykkisiä oireita, kuten vainoharhaisuutta ja käytösoireita saattaa esiintyä.

Arki Alzheimerin kanssa ja Alzheimer-hoiva

Muistitutkimuksiin tulisi mennä siinä vaiheessa, jos muistin heikkeneminen haittaa arjen sujumista ja aiheuttaa huolta läheisissä. Tauti voidaan myös todeta jo ennen varsinaisen dementian alkamista.

Alzheimerin eteneminen jaetaan neljään vaiheeseen: varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea. Alzheimeriin ei toistaiseksi ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta lääkityksellä voidaan parantaa muistin toimintaa ja hidastaa sairauden oireita. Mitä aikaisemmin lääkitys aloitetaan, sitä paremmin se tehoaa oireisiin. Oireita voidaan lievittää myös erilaisilla aivoja aktivoivilla virikkeillä.

Alzheimerin edetessä tautia sairastava henkilö tarvitsee yhä enemmän apua arjessa pärjäämisessä. Koti on tärkeä paikka muistin ja vireyden kannalta. Kotona on hyvä tehdä järjestelyitä, jotka helpottavat jokapäiväisiä askareita. Hyvän hoivaajan lisäksi läheisten ihmisten tuella on tärkeä merkitys. Alzheimeria voi ennaltaehkäistä terveellisillä elämäntavoilla, joita kannattaa noudattaa myös taudin toteamisen jälkeen.

Mitä on dementia?

Dementiaa käytetään usein yleisnimityksenä muistisairauksista, vaikka kyseessä on oireyhtymä eikä erillinen sairaus. Yleisin dementiaa aiheuttava tekijä on Alzheimerin tauti, josta johtuu 65–75 prosenttia keskivaikeista ja vaikeista dementioista. Dementiaa voivat aiheuttaa myös esimerkiksi erilaiset puutostilat, myrkytykset tai lääkkeet. Dementiaa esiintyy eniten ikäihmisillä. Yli 85-vuotiaista jo noin joka kolmannella todetaan dementiaa.

Milloin dementiaa tulee epäillä?

Dementian oireisiin kuuluu muistin heikkeneminen, toimintakyvyn lasku sekä ajatustoiminnan häiriöt. Henkilöllä saattaa esimerkiksi olla haasteita sanojen löytämisessä, kasvojen ja esineiden tunnistamisessa, ohjeiden mukaan toimimisessa sekä uuden oppimisessa. Dementiasta kärsivän on tämän vuoksi usein vaikea kiinnittää huomiota useampaan kuin yhteen ärsykkeeseen samanaikaisesti. Henkilö ei itse välttämättä huomaa oireiden toistuvuutta, joten läheisten tarkkaavaisuudella on tärkeä merkitys.

Lievässä dementiassa muistin heikkeneminen haittaa jokapäiväisiä toimintoja, muttei estä itsenäistä elämistä. Keskivaikea dementia taas vaikeuttaa vakavasti itsenäistä elämää. Vaikealle dementialle on tyypillistä täydellinen kyvyttömyys painaa mieleen uutta informaatiota eikä potilas enää tunnista edes läheisiä sukulaisiaan.

Dementian kanssa eläminen ja dementiahoiva

Dementiaan viittaavien oireiden ilmetessä on syytä aina kääntyä lähiviikkojen kuluessa lääkärin puoleen oireiden taustan selvittämiseksi. Oireet voivat olla etenkin alkuvaiheessa lieviä, ja usein varma diagnoosi voidaan tehdä vasta tilan kehityttyä pidemmälle.

Dementia diagnosoidaan silloin, jos henkilön jokapäiväiseen elämän toiminnot ovat kärsineet vähintään kuuden kuukauden ajan muistin ja ajattelun heikentymisen vuoksi. Diagnoosissa tarkastellaan myös oppimisen heikkenemistä.

Joskus dementian taustalta voidaan löytää jokin hoidettavissa oleva sairaus tai syy, mutta usein oireet ovat pysyviä. Sopivalla lääkityksellä, hyvällä perushoidolla ja terveellisillä elämäntavoilla dementian aiheuttajaa voidaan useimmiten kuitenkin hidastaa. Lisäksi sairastuneelle tulee luoda turvallinen ja tuttu ympäristö, mikä vähentää tapaturmia ja sallii kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Läheisten rooli on tärkeä, mutta voimien säästämiseksi on hyvä kääntyä myös ulkopuoliseen apuun.

Milloin muistisairautta tulee epäillä?

Jos muistiin ja ajattelutoimintoihin liittyvät haasteet ovat selvästi havaittavia ja tavanomaista suurempia, voi kyseessä olla muistisairaus. Alkava muistisairaus voi ilmetä mm. toistuvana unohteluna ja oppimisen vaikeutumisena. Myös persoonaan liittyvät muutokset, aistiharhat ja masennus voivat olla alkavan muistisairauden oireita. Lääkäriin kannattaa hakeutua viimeistään siinä vaiheessa, jos toimintakyky heikentyy selvästi ja muistiin liittyvät ongelmat häiritsevät normaalia arkea.

Sairauden alkuvaiheessa, muistisairauden oireet saattavat olla erityisesti sairastuneen mielestä vähäpätöisiä. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, miten sairaus etenee ja miten sen kanssa tulisi toimia. Läheisillä on merkittävä rooli muistisairaan arjessa ja huolenpidossa. Hoidolla tulee pyrkiä varmistamaan muistisairaan toimintakyvyn ja hyvän arjen ylläpito parhaalla mahdollisella tavalla.

Miten muistisairautta hoidetaan?

Muistisairaan hoidossa merkittävässä roolissa on luotettava ja tiivis yhteistyö muistisairaan ja hänen läheisensä sekä hoitajien välillä. Muistisairauksia hoidetaan lääkkeillä sekä lääkkeettömillä hoidoilla ja kuntoutuksella. Parantavaa lääkehoitoa ei ole tarjolla, mutta lääkkeillä lievitetään oireita ja joissakin tapauksessa on myös mahdollista hidastaa taudin etenemistä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lääkehoito aloitetaan, sitä enemmän siitä on saavutettavissa hyötyä ja muistisairaan laitoshoitoa voidaan viivästyttää jopa useilla kuukausilla.

Aivojen terveyden edistämisessä tärkeää on niiden aktiivinen käyttö. Muistisairauden hoidossa lääkkeettömät hoitomuodot ja kuntoutus ovatkin monesti jopa tärkeämpää kuin itse lääkitys. Lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat mm. monipuolinen terveellinen ravinto, levon ja liikunnan tasapaino sekä sosiaalinen aktiivisuus ja virikkeellisyys.

Lisäksi muistisairaan elinympäristöä voidaan muokata siten, että hän pystyy toimimaan itsenäisesti arjessa mahdollisimman pitkään. Tavallisen hyvän arjen ylläpito on tärkeää muistisairaan elämän laadulle. Tutussa ympäristössä toimiminen ja onnistumisten kokeminen parantavat mielialaa ja vähentävät sairauden rasitusta viemällä huomiota pois negatiivisista asioista.

Millaista on elämä muistisairauden kanssa?

Muistisairaudet tuovat arkeen mukaan monenlaisia haasteita, sillä sairaus vaurioittaa hermosoluja ja aivokudosta. Henkilön persoonallisuus voi muuttua, ja hänelle voi kehittyä haasteita muistin, ajattelun ja vuorovaikutuksen kanssa.

Arkinen aktiivisuus on äärimmäisen tärkeää muistisairauksissa. Taitoja tulee käyttää tai muutoin riski niiden unohtumiseen ja sitä myötä toimintakyvyn heikkenemiseen lisääntyy. Mahdollisimman normaalina jatkuva elämä kotona, tutut ympäristöt ja omat rutiinit tukevat muistisairaan ihmisen toimintakykyä ja mielekästä elämää.

Miten muistisairasta tuetaan ja hoidetaan kotona?

Muistisairas pärjää usein parhaiten tutussa ympäristössä, tuttujen rutiinien keskellä. Moni muistisairautta sairastava haluaa asua omassa kodissaan niin kauan kuin mahdollista. Riittävän avun, kuten omaishoitajan tai kotihoidon ja hoivapalveluiden avulla turvallinen kotona asuminen on mahdollista, mikä voi auttaa muistisairasta pysymään aktiivisena arjen rutiineissa pidempään. Yksin asuva muistisairas tarvitsee kotona pärjätäkseen usein enemmän tukea arjen toiminnoissa jo sairauden varhaisessa vaiheessa.

Läheisen muistisairaus ja muistisairaan hoito voi olla omaishoitajalle kuormittavaa. On tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisesta. Kotona Asuen Seniorihoivan hoivanantaja voi keventää omaishoitajan hoitotaakkaa monin eri tavoin. Tuttu hoivanantaja voi tulla kotiin avustamaan muistisairaan läheisen hoidossa tai toimia omaishoitajan sijaisena ja ottaa hoivavastuun omaishoitajan loman ajaksi. Näin muistisairaan hoito voi jatkua kotona tuttujen ihmisten parissa.

Miten muistisairauksia ehkäistään?

Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut suositukset kognitiivisten toimintojen heikkenemisen ja muistisairauksien ehkäisyyn.

WHO:n mukaan dementia on nopeasti kasvava terveysongelma. Tällä hetkellä yli 55 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa sairastaa jotakin muistisairautta ja vuosittain diagnosoidaan 10 miljoonaa uutta tapausta. Luvun on arvioitu jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, jos sitä ennen ei löydetä keinoja muistisairauksien ehkäisyyn, etenemisen hidastamiseen tai parantamiseen. Nykyisillä lääkkeillä muistisairauksia ei voi parantaa eikä niiden kehittymistä pysäyttää. Muistisairaudet ovat tärkein toimintakyvyn vajautta ja avuntarvetta aiheuttava tekijä vanhusväestössä.

Moniin Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien riskitekijöihin voidaan vaikuttaa. Näitä ovat elintavat, kuten ruokavalio ja fyysinen aktiivisuus, sekä verisuonitautien ja metabolisten sairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine ja kolesteroli sekä diabetes. Myös psykososiaalisilla tekijöillä, kuten mielekkäällä tekemisellä, sosiaalisilla suhteilla ja masennuksella on merkitystä. Arviolta vähintään 30 prosenttia Alzheimerin tautitapauksista johtuu näistä muokattavista riskitekijöistä ja olisi ehkäistävissä niihin vaikuttamalla.

WHO:n on laatinut suositukset, kuinka ehkäistä muistisairauksia ja alta löydät listauksen asioista, joihin puuttumalla voi itse vaikuttaa ennaltaehkäisevästi muistisairauksien syntyyn:

• Harrasta liikuntaa
• Syö terveellisesti
• Älä tupakoi
• Unohda lisävitamiinit
• Käytä vain vähän alkoholia
• Jumppaa aivoja
• Ole sosiaalinen ja tekemisissä muiden kanssa
• Pidä paino normaalina
• Hoida verenpaine
• Huolehdi hyvä hoitotasapaino diabeteksessa
• Seuraa kolesterolia
• Hoida masennus
• Hoida kuulo-ongelmat

WHO:n suositukset voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi).

MIten voin auttaa muistisairasta ihmistä arjessa?

Suomessa on arviolta 200 000 muistisairasta ihmistä ja uusia diagnooseja tahdään vuosittain noin 23 000. Todettu muistisairaus ei kuitenkaan estä nauttimasta elämästä ja tekemästä itselle tärkeitä asioita. Muistisairaudesta huolimatta ihmisellä on mahdollisuus elää hyvää elämää. Muistisairaan ihmisen hyvä hoiva lähtee yksilön tarpeiden tunnistamisesta ja niiden kunnioittamisesta.

Muistisairaus vaikuttaa monin tavoin niin sairastuneen kuin hänen perheensä ja läheistensä elämään. Tutut ympäristöt ja omat rutiinit kuitenkin tukevat muistisairaan toimintakykyä ja mielekästä elämää. Muistisairas ihminen selviytyy usein parhaiten tutussa ympäristössä, omien rutiinien keskellä. Moni asuu kotona niin kauan kuin se on turvallista ja mielekästä, joko itsenäisesti tai omaisten ja kotiavun turvin.

Arkinen aktiivisuus on tärkeää etenevissä muistisairauksissa. Taitoja tulee käyttää tai muutoin riski niiden unohtumiseen ja sitä myötä toimintakyvyn heikkenemiseen lisääntyy. Hoivan tarve muuttuu muistisairauden edetessä, kun sairastuneen avun tarve kasvaa. Yksin asuva muistisairas ihminen tarvitsee kotona pärjätäkseen usein jo varhaisessa vaiheessa erilaisia tukimuotoja, kuten ei-sairaanhoidollista kotihoivaa, jota Kotona Asuen Seniorihoiva tarjoaa.

Vinkkejä muistisairaan ihmisen hoivaan

Muistisairaan ihmisen hyvä hoiva lähtee yksilön tarpeiden tunnistamisesta ja niiden kunnioittamisesta. Kotona Asuen Seniorihoiva on yhteistyössä suomalaisten muistiasiantuntijoiden kanssa laatinut oppaan muistisairaan ihmisen hoivasta. Opas pohjautuu Alzheimer-koulutusohjelmaamme, joka on tuotettu yhteistyössä ikääntymisen ja Alzheimerin taudin asiantuntijoiden kanssa.

Oppaasta löydät mm. vinkkejä aktiviteetteihin ja elämäntarinan tallentamiseen sekä keinoja haastaviin hetkiin, kuten käytösmuutosten hallintaan. Opasta voit kysyä toimistostamme. Alla on koottu vinkkejä oppaasta muistisairaan ihmisen hoivaan.

Ennakoi ajoissa

Kuka hoitaa jatkossa tärkeitä asioita on hyvä suunnitella ja sopia valmiiksi. Mikäli ei ole edunvalvontavaltuutusta, nyt on aika tehdä se.

Jotta elämä olisi mahdollisimman pitkälti oman näköistä muistisairauden edetessä, on hyvä kirjata asioita muiden luettavaksi joko vapaamuotoisesti tai käyttäen valmiita lomakepohjia. Oman hoitotahdon kirjaus varmistaa, että toiveita noudatetaan silloinkin, kun ei enää itse niitä pysty ilmaisemaan selkeästi.

Parhaat muistot talteen

Merkittävien perhetapahtumien ja muistojen tallentaminen on tärkeää muistisairaille. Hyvät muistot tuovat iloa ja lisäävät onnellisuuden tunneta.

Vaali rakkaita muistoja yhdessä muistisairaan kanssa: kuuntele esimerkiksi nuoruusajan lempimusiikkia ja katsele valokuva-albumia. Keskustele, kuuntele, videoi ja kirjaa ylös tarinat muisteltaviksi myöhemmin.

Sisältöä päivään mielekkään tekemisen kautta

Arjen jatkuminen tuttuun tapaan on mitä parhainta kuntoutusta muistisairaalle. Anna muistisairaan tehdä niin paljon kuin hän haluaa, mutta älä vaadi liikoja. Yksinkertaista tehtävät ja helpota aktiviteetteja. Voit esimerkiksi helpottaa pukeutumista asettelemalla vaatteet pinoon pukemisjärjestyksessä.

Aloita aktiviteetti ja pyydä muistisairas mukaan auttamaan esimerkiksi ruuan valmistuksessa.

Muuta arkipäiväiset askareet mielekkäiksi aktiviteeteiksi. Esimerkiksi peseytyessä kiinnitä huomio erilaisten saippuoiden tuoksutteluun. Tärkeintä on, että muistisairas osallistuu ja kokemus on miellyttävä kaikille.

Muista, että liikunta pitää muistisairaan ihmisen virkeämpänä pidempään.

Oireiden ymmärtäminen

Muistisairaus vaikuttaa ihmisen käytökseen, ajatteluun ja tunteisiin. Tyypillisiä käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia ovat esimerkiksi harhaluulot, vaeltelu, aggressiivisuus ja toistaminen. Oireiden ilmetessä tilanne pelottaa ja huolestuttaa sekä muistisairasta itseään että läheisiä.

Kun oireet tulevat esiin, kohtele muistisairasta kunnioittavasti, sovita oma käytöksesi läheisesi käytökseen ja ole kärsivällinen.

Käytösmuutosten ilmetessä voit ohjata muistisairaan huomiota muualle ja antaa yksinkertaisia vaihtoehtoja ja kysyä mielipidettä, jolloin autat muistisairasta kokemaan hallinnan tunnetta.

Poista käytöshäiriöitä aiheuttavat esineet lähistöltä ja vie muistisairas tarvittaessa muuhun ympäristöön.

Ennakoi riskitekijät

Pidä koti turvallisena asua. Siivoa ja järjestele asuintilat niin, että turhat tavarat on poistettu ja huonekalut järjestelty helpottamaan muistisairaan liikkumista. Asettele kodin useimmiten käytetyt tavarat käden ulottuville, huolehdi valaistuksesta ja poista tarvittaessa matot sekä merkitse kynnykset ja rappuset näkyvästi. Hanki tarvittavat apuvälineet ja harkitse esimerkiksi turvarannekkeen käyttöä.

Tarkastele muistisairaan vointia ja terveyttä. Pidä huolta, että muistisairas saa apua hoito-ohjeiden noudattamiseen ja varmista, että joku on häneen yhteydessä päivittäin. Pidä huolta, että muistisairaalla on tarvittavat terveydenhoitopalveluiden yhteystiedot kotonaan näkyvillä. Huomio oireet ja varoitusmerkit terveydessä ja hakeudu ajoissa lääkärin puoleen.

Huolehdi taloudesta. Auta muistisairasta jo sairauden alkuvaiheessa suunnittelemaan miten taloudelliset asiat hoituvat sitten, kun sairaus on edennyt pidemmälle. Varautukaa yhdessä esimerkiksi tilinkäyttöoikeuksien antamisella, valtakirjojen laatimisella ja edunvalvontavaltuutuksella. Tarkkaile epätavallista käytöstä ja varmista ettei muistisairas joudu huijauksen tai rikoksen uhriksi.

Ravitsemus toimintakyvyn tukena

Hyvä ravitsemus on muistisairaan ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin perusedellytys. Huolehdi, ettei muistisairaan henkilön ravitsemustila heikkene vähäisen tai yksipuolisen syömisen vuoksi. Kannusta muistisairasta auttamaan ruuanlaitossa ja pöydän kattamisessa. Valmista pieniä annoksia ja suupaloja, joita on helppo syödä ja tarjoa ruokaa, kun muistisairas haluaa syödä. Muista myös riittävä nesteen saanti.

Ole tarvittaessa apuna ruokailussa ja ohjaa ruokailua. Rajoita esimerkiksi ruokailuvälineiden määrää, jotta ruokailutilanne on selkeä ja käytä leveäreunaisia ja syviä lautasia helpottamaan ruokailua.

Mitä tarkoittaa hoivanantajien Alzheimer-koulutus?

Kaikki hoivanantajiksi valitut henkilöt käyvät läpi perusteellisen valmennusohjelmmme. Jatkuvan valmennuksemme lisäksi annamme myös valmennusta erityisosaamista vaativille osa-alueille.

Muistisairaiden parissa työskentelevät hoivanantajat käyvät läpi alan asiantuntijoiden kanssa laaditun Alzheimer-koulutusohjelmamme, joka antaa valmiuksia muistisairaan ihmisen kohtaamiseen ja kannustamiseen. Alzheimer-koulutusohjelman keskiössä on muistisairaan yksilöllinen hoiva ja arvostaminen. Koulutus on neurologi Kati Juvan, gerontologian professori Marja Jylhän sekä Helsingin Muistiyhdistyksen läpikäymä ja hyväksi toteama.

Alzheimer-koulutus antaa hoivanantajille vahvan pohjan kohdata muistisairas yksilönä sekä tarjota hänelle laadukasta, luotettavaa ja asianmukaista hoivaa. Hoivanantajat koulutetaan muun muassa avustamaan muistisairaita päivittäisissä toiminnoissa, hallitsemaan käytösmuutoksia, valmistamaan ravitsevia aterioita, järjestämään virikkeellistä toimintaa sekä huolehtimaan turvallisesta ympäristöstä.

Työssään muistisairaan hoivanantajat käyttävät Elämän Matka -kirjaa, johon kirjataan asiakkaan elämäntarinaa yhdessä hänen ja omaisten kanssa. Se on voimavara, joka auttaa antamaan parasta mahdollista yksilöllisesti räätälöityä hoivaa muistisairaalle henkilölle.

Miten hoivanantajat auttavat ylläpitämään muistisairaan seniorin fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä?

Avustamalla ja kannustamalla päivittäisissä toiminnoissa, valmistamalla yhdessä ravitsevia aterioita ja kannustamalla syömään sekä ulkoilemalla ja hoitamalla asioita yhdessä. Lisäksi hoivanantajat voivat järjestää virikkeellistä toimintaa, kuten pelejä, lukemista yms, huolehtia turvallisesta ympäristöstä sekä sijaistamalla tai lomittamalla omaishoitajaa